Iso Pyörä2

Helsingin yliopisto on aloittanut työt Iso pyörä –nimellä kulkevan koulutusohjelmauudistuksen käyttöönsaamiseksi vuoden 2017 syksystä alkaen. Muutoksen myötä yliopiston koulutushjelmat jaotellaan entistä selkeämmin kolmiportaisesti kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmiin. Uudistuksen ensisijaiset tavoitteet ovat opintokokonaisuuksien selkiyttäminen, koulutusohjelmien välisen liikkuvuuden helpottaminen, työelämävalmiuksien parantaminen, valmistumisen nopeuttaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen.

Tavoitteisiin pyritään muodostamalla uusia entistä laaja-alaisempia opintokokonaisuuksia nykyisistä pääaineista ja lisäämällä työelämään valmistavia opintoja koulutusohjelmiin. Pyrkimyksenä on antaa kandivaiheessa opiskelijoille laaja ja vankka pohja jatkaa opintoja maisterivaiheessa haluamaansa suuntaan, jolloin tieteenala selkiytyy tavoitteiden mukaan opintojen edetessä. Huomattavan usealle opiskelijalle mieleisen alan löytäminen tuottaakin opintojen alkuvaiheessa haasteita. Tähän on reagoitu tekemällä siirtyminen tutkinto-ohjelmasta toiseen mahdollisimman helpoksi, mikä vähentää opiskelijoiden paineita valita heti ensimmäisessä vaiheessa oikein eri alojen välillä. Metsätieteiden laitoksella tämä tulee näkymään käytännössä siten, että entiset kaksi pääainetta, metsien ekologia ja käyttö sekä metsäekonomia ja markkinointi tulevat yhdistymään yhdeksi metsätieteiden kandiohjelma –nimellä kulkevaksi koulutusohjelmaksi. Molemmat pääaineet ovat pitäneet tähän asti sisällään myös useita eri opintosuuntia, joista nyt luovutaan ja uusiksi opintosuunniksi otetaan nykyiset pääaineet. Samoin aiemmat maisterivaiheen pääaineet yhdistyvät yhdeksi metsätieteiden ja biotalouden maisteriohjelma –nimellä kulkevaksi koulutusohjelmaksi, joka pitää sisällään ekologisiin, teknisiin ja ekonomisiin metsätieteisiin perustuvat opintosuunnnat. Parempaa kansainvälistä kilpailukykyä tavoitellaan monikielisillä maisteriohjelmilla, joihin myös metsätieteiden ja biotalouden maisteriohjelma kuuluu.

Pääaineiden yhdistyessä myös pääsykoekäytäntö muuttuu, sillä aiemmin molempiin pääaineisiin on ollut omat pääsykokeensa, mutta jatkossa kaikki metsätieteitä opiskelemaan pyrkivät tekevät saman pääsykokeen. Tämä tulee aiheuttamaan omat haasteensa, sillä metsätieteellisen kaksi nykyistä pääsykoetta ovat hyvin erilaiset sisällöltään. Metsäekonomian ja markkinoinnin pääsykoe on sisältänyt kysymyksiä ainoastaan kansan- ja liiketaloustieteen osa-alueilta, kun taas metsien ekologian ja käytön pääsykoe on pitänyt sisällään kysymyksiä biologiasta, maantieteestä ja matematiikasta.

Uudistuksen tavoitteet ovat varsin kunnianhimoiset ja samalla myös erittäin toivottavat. Uudistuksen kääntöpuolena voidaan kuitenkin nähdä erikoistumisesta ja kandivaiheen syventävistä opinnoista osittainen luopuminen siirryttäessä entistä laaja-alaisempiin opintoihin. Muutos ei kuitenkaan välttämättä tule olemaan niin suuri kuin se tässä vaiheessa paperilla vaikuttaa, sillä metsätieteiden opetus on jo lähtökohtaisesti hyvin monitieteistä ja soveltavaa ominaispiirteidensä vuoksi. Syventäville opinnoille on myös tilaa vielä maisterivaiheessa, jossa syventyminen tapahtuu viimeistään pro gradu –tutkielman myötä. Oman työkokemukseni perusteella metsäalan työtehtävissä erityisesti alkuvaiheessa olennaista on kuitenkin nimenomaan useiden metsäalan aihealueiden perusteiden tuntemus, ei niinkään yhden aihepiirin yksityiskohtainen hallinta. Olennaista on taito omaksua ja oppia uusia asioita työn ohessa, välillä lyhyessäkin ajassa. Kuten mainittua, uudessa kandiohjelmassa tähdätään nimenomaan laaja-alaiseen perusteiden osaamiseen, joten suunta vaikuttaa perustellulta.  Lisäksi myös kaikkiin kandiohjelmiin jatkossa sisältyvä harjoittelujakso on omiaan karttuttamaan opiskelijoiden asiantuntijuutta.

Opiskelijoille muutokset näyttäytyvät pahimmillaan kuitenkin sekavana vyyhtinä, joka vaikeuttaa omissa opinnoissa edistymistä kurssien muuttuessa ja joidenkin kurssien poistuessa. Pelkästään vuosien 2011 ja 2016 välisenä aikana metsätieteiden laitoksella on ollut käytössä kolme eri opinto-opasta ja viimeisin koulutusohjelmamuutos saatiin juuri vuosi sitten valmiiksi. Uuteen entistä suurempaan muutokseen valmistautuminen vaatiikin henkilökunnalta erinomaista suunnitelmallisuutta, jotta tehty työ ei mene hukkaan. Toisaalta voidaan ajatella siirtymän olevan helpompi, kun sitä kohti on jo osittain tehty työtä edellisen uudistuksen yhteydessä. Reilun vuoden kuluttua voimaan astuva muutos on kuitenkin huomattavan suuri koko yliopiston mittakaavassa verrattuna aiempiin uudistuksiin ja mitä oletettavimmin se tulee myös kestämään paria vuotta pidempään. On mielenkiintoista nähdä kuinka uudistus tulee vaikuttamaan hakijamääriin, sillä loppujen lopuksi metsätieteiden laitos ja metsänhoitajakoulutus elävät motivoituneista ja aikaansaavista opiskelijoista.

Opiskelijoiden työelämävalmiuksiin kiinnitetään entistä enemmän huomioita yliopistotasolla, mutta opiskelijoiden kannattaa pitää mielessä, että työelämävalmiudet eivät tarkoita ainoastaan kursseilla ja harjoittelussa hankittua asiantuntijuutta, vaan myös muita työelämässä vaadittavia taitoja. Eri tehtävissä vaaditaan luonnollisesti hyvin erilaisia taitoja, mutta useissa eri tehtävissä korostuvat ajankäytön hallinta, yhteistyötaidot sekä ongelmanratkaisukyky. Opiskeluaikana näitä taitoja pääsee hiomaan kaikkein parhaiten osallistumalla aktiivisesti esimerkiksi ainejärjestön, osakuntien, yliopiston hallinton tai oman osuuskunnan toimintaan. Vastaavaa työympäristöä tai yhteisöä tuskin tulette yhtä helposti enää jatkossa löytämään. Voimme myös olla aidosti ylpeitä siitä, että me metsäylioppilaat olemme omassa yliopistossamme todellisia edelläkävijöitä, mitä tulee opiskelijoista itsestään kumpuavaan haluun kohottaa työelämävalmiuksia ja samalla koko alan profiilia.

 

Eero