Osuustoiminnalla kestävämpi yritys

Vuorineuvos Reijo Karhinen tuntee osuuskunnat. Mies on toiminut OP-ryhmän pääjohtajana ja viime syksynä hän siirtyi Itä-Suomen yliopistoon työelämäprofessoriksi. Läpi elämänsä osuuskuntien parissa työskennelleenä Karhisella on vahva näkemys, miten osuustoimintaa kuuluu johtaa ja mitkä ovat sen erityispiirteitä.

Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa taloudellisella toiminnalla jäsenilleen etuja, jotka syntyvät osuuskunnan tarjoamien palveluiden käyttämisestä. Yritysmuoto on joustava, sillä jäsen voi erota osuuskunnasta periaatteessa koska tahansa. Osuuskunta on käyttäjien omistama, hallitsema ja heitä hyödyttävä yritys, ja lisäksi se on keino työllistyä tai saada lisäansioita omaehtoisesti. Osuustoiminnan periaatteiden mukaan osuuskunnalla on pääsääntöisesti ”jäsen ja ääni” -periaatteella toimiva ylin päätöksenteko.

Osuustoiminnan johtamisen erityispiirteitä ovat:

       Toimitusjohtajakeskeisyys

       Omistajakunnan moniäänisyys

       Ei niin suoraviivainen johto

Karhisen mukaan yhteisömuotoon perustuvien erityispiirteiden ymmärtäminen on keskeistä onnistuneen johtamisen kannalta. ”Johdatko kompromissien perusteella vai yhteisömuodon vahvuuksiin perustuvien periaatteiden perusteella?”

Esimerkiksi Osuuspankin ja Nordean johdon Karhinen väittää ”saastuneen” toistensa erilaisten yhtiömuotojen vuoksi. Tällä hän tarkoittaa, että osakeyhtiömäinen johto on tarttunut OP-ryhmään, ja taas Nordeaan on siirtynyt osuustoimintamaisia johtamistapoja. Kärjistetysti.

Samanlaista saastumista on myös tapahtunut Keskolla ja S-ryhmällä.

Vahva arvopohja on Karhisen mukaan valtava voimavara johtamistyössä ja se myös liittyy osuuskuntiin ehkä lähemmin kuin vaikkapa osakeyhtiöihin. Yrityksen arvopohja korostuu erityisesti kriiseissä, ja silloin johtajan on hyvä tunnistaa tämä arvopohja ja toimia sen mukaisesti.

Johtamisesta Karhisella oli paljon asiaa, mutta ennen kaikkea hän korosti viestintää ja esimerkillisyyttä.

”Johtaminen reaaliaikaistuu koko ajan, jolloin tilanneherkkyyden vaade kasvaa. Asioiden johtamisesta on otettu iso askel kohti ihmisten johtamista. Johtaminen on nykyään enemmän innostamista ja esimerkin näyttämistä.”

Myös sosiaalinen media on nykyään sellainen paikka, jossa modernin johtajan vain kuuluu olla. Karhisen mukaan some on erinomainen alusta jakaa yrityksen visioita, tavoitteita, onnistumisia ja muuta positiivista sanomaa. Johtajan tulee myös ottaa kantaa ja rohkaista alaisiaan käyttämään somea yrityksen asian ajamisessa.

 

Tehokkaan yrittäjän työkalupakki

Selvitysmies Karhisen jälkeen lavalle hyppäsi parikymppinen yrittäjä Jonne Tiili, joka on tunnettu monista haasteista ja vlogeista. Hän kutsuukin itseään produktiivisuusaddiktiksi.

“Minulla on 40 vuotta vähemmän kokemusta, mutta tulin jakamaan ideoita onnistumisten ja epäonnistumisten kautta!”

Jonnen anti oli tiukka setti – oikea työkalupakki menestykseen. Nuoresta iästään huolimatta Tiili on ehtinyt lyödä rautansa lukuisiin tuliin, ja sitä kautta kokemusta ja tietotaitokin on kertynyt. Sanojensa mukaan myös epäonnistumisen pelko on häviävän pieni, kun on jo pariin otteeseen myös epäonnistunut. Eikä sitä sovi pelätä, mies kertoo.

Menestys ei saa kuitenkaan tulla hinnalla millä hyvänsä, ja siksi Tiili piti edelleen ykkösprioriteettinaan terveyttä. Kaiken kiireen keskellä tulee aina muistaa liikkua, nukkua, asettaa rajoja ja tehdä itse omat terveelliset ruuat! Ideointiin hän ehdotti Brain dump -vihkoa, jota kannetaan aina mukana ja johon kirjoitetaan hyvät ideat vaikka kesken päivän. Juju on siinä, että näitä ideoita pyöritellään ja käsitellään myöhemmin kun siihen on aikaa – mutta mikään ei jää huomiotta.

Jonnen vinkit tuotteliaisuuteen:

  1. Intohimo on avain menestykseen
  2. Hallitse energiaa, älä aikaasi
  3. Tähtää mieluummin toimintaan, älä suunnitteluun
  4. Muista, että aikasi on äärimmäisen arvokasta
  5. Ympäröi itsesi oikeilla ihmisillä
  6. Ole pesusieni
  7. Usko, että kaikki on mahdollista kovan työn kautta
  8. Epäonnistu onnistuaksesi

 

Teksti: Juhana Simula