Paljon onnea viisivuotias Uniforst!

Metsäylioppilaiden osuuskunta syntyi 1.11.2013. Viisivuotisen taipaleen kunniaksi pidimme puukauppakoulutuksen Viikin Think Companyllä. Koulutus yllätti suosiollaan – paikalle löysi tiensä yli 70 osallistujaa! Saatamme kiinnostuksen myötä jatkaa vielä samalla teemalla myöhemmin, mutta eri näkökulmalla.

Viidessä vuodessa ehtii tapahtua kaikenlaista mullistavaa. Erittäin toimeliaiden ja idearikkaiden perustajien ansiosta Uniforst pääsi nopeasti hyvään vauhtiin. Osuuskunnan jäsenmäärä alkoi kasvaa, tunnettuus levisi nopeasti ja referenssejäkin sateli vähitellen. Helsingin Yliopiston silloinen metsätieteiden laitos näki myös osuuskunnassa potentiaalia varhaisessa vaiheessa. Ensimmäisinä vuosina isompia asiakkaita olivat muun muassa UPM Silvesta, Ponsse ja Simosol. Vuonna 2017 Uniforst sai Vuoden vaikuttaja -palkinnon Maatalous-metsätieteelliseltä tiedekunnalta. Palkinnon perusteluja olivat muun muassa Uniforstin toiminta linkkinä yliopiston opiskelijoiden, ulkoisten sidosryhmätahojen ja yliopiston välillä.

Tänä päivänä Uniforstin osaavien jäsenten lukumäärä on jo yli 180! Kasvulle on luvassa myös jatkoa. Uusia jäseniä ilmoittautuu viikoittain.

Puukauppa kiinnosti

Vietimme synttäreitä viime viikolla kevyesti koulutuksen merkeissä. Järjestämme – ja aiomme järjestää myös tulevaisuudessa – sellaisia koulutuksia, joita yliopisto ei pysty vetämään, mutta joille on kiinnostusta tai kovaa tarvetta. Puukaupasta kertova koulutus oli yksi laatuaan. Sitä oli meiltä pidempään toivottu.

Mentoriksi saimme metsätalousinsinöörin, yrittäjän ja maisteriopiskelija Aapo Palosen. Hänen rikas osaaminen on peräisin metsätalousyrittäjän arjesta, erilaisista jäsentoiminnoista sekä monipuolisista metsäalan kehityshankkeista. Palosen yritys, Viisipuu, on jo vuodesta 1994 tarjonnut laaja-alaisesti metsän eri elinkaaren vaiheisiin sijoittuvia palveluita eteläisessä Suomessa. Etenkin puukauppa on miehelle tuttua – tämähän oli siis kelpo mies luennoijaksi!

Puukauppakoulutukseen saapui jopa yli 70 osallistujaa.

Rahaa metsästä

Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa. Myyjänä on yleensä yksityishenkilö ja ostajana metsäyhtiön tai puuvälittäjän ammattimainen ostomies.

Valtaosa puukaupoista on pystykauppoja. Niiden sopimusaika on yleensä kaksi vuotta, jolloin kauppakirjaan eli metsänhakkuusopimukseen päivämäärä on merkitty kahden vuoden päähän. Puun ostajan on korjattava puut hakkuualalta siihen mennessä. Jo puukauppaa tehtäessä on kohteena olevasta leimikosta selvitetty puunkorjuun suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavat seikat ja kohde on valmiina odottamassa oikeaa korjuuhetkeä.

Puukauppaan vaikuttavat monet tekijät kuten tehtaiden puuntarve, kohteen ominaisuudet ja sääolosuhteet.

Leimikon teko

Leimikolla tarkoitetaan metsään rajattua aluetta, josta myydään sekä hakataan puuta. Pohja-aineistoksi leimikolle voidaan käyttää hintatilastoja (joita löytää esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden ja Metsälehden verkkosivuilta), Metsään.fi-palvelua, alueellista metsäsuunnitelmaa, kartta- ja ilmakuvia, yleiskaavaa sekä metsänkäyttöilmoitusta.

“Puukauppahan alkaa aina siitä, että pitää olla jotain myytävää. Metsänomistajan tarve monesti käynnistää kaupan”, Palonen kertoo.

“Toinen on erityisesti metsäasiantuntijan mieleen, eli metsänhoidollinen tarve. Silloin lähdetään liikkeelle ensin kaikkein kiireellisimmistä kuvioista.”

Ensin tarkastellaan myytäviä kohteita – mitkä ovat hakkuu- tai harvennuskelpoisia. Ennakkoraivaus on hyvä olla tehtynä ennen hakkuita. Samoin metsäsuunnitelma olisi hyvä olla tehtynä. Sieltä voi tarkastaa, kuinka puuta pitäisi kertyä eri tavaralajeittain. Ilman suunnitelmaa metsän voi käydä mittaamassa itse tai sitten mittauttaa sen asiantuntijalla. Isoja metsäkoneita ei ole tehokasta tuoda alueelle pienen hakkuupläntin vuoksi. Tällöin kannattaa neuvotella naapureiden kanssa, mikäli hakkuualoja olisi mahdollista yhdistää.

Kilpailutus kannattaa

Metsätalousinsinööri Aapo Palonen avasi ammattitaidollaan puukaupan koukeroita opiskelijoille.

Seuraavaksi kannattaa kilpailuttaa eri toimijat. Metsänomistaja pyytää tarjoukset puunostajilta sähköpostilla tai soittamalla. Erityisesti kuitupuulle on tällä hetkellä kysyntää, mutta hintakehitys sille on edelleen ollut maltillsita. Sahat puolestaa ovat kiinnostuineta ostamaan tukkivaltaisilta uudistushakkuilta puutavaraa. Metsänomistaja sopii ostajan kanssa hinnat, puiden minimimitat sekä hakkuuajankohdat. Samalla kannattanee solmia uudistusalojen maanmuokkausesta sekä taimien istutuksesta.

Puukauppasopimus tulee lukea ja tarkastaa huolellisesti. Allekirjoittaessa kannattaa varmistaa, että puiden omistus siirtyy ostajalle vasta maksettaessa. Jättöpuuryhmät ja arvokkaat elinympäristöt on syytä huomioida niin paperilla kuin maastossa. Kuitunauhoilla rajaaminen on edelleen selkeä tapa merkitä, mitä ei hakata. Hakkuiden alkaessa kannattaa tarkistaa, että ostomiehen kanssa sovitut asiat ovat siirtyneet korjuuyrittäjien tietoon ja laatu on hyvää.

Puunmyyntituloista usein noin kolmasosa maksetaan etumaksuna, ja loput rahoista saadaan myöhemmin. Hakkuut tapahtuvat kahden viikon tai enintään kahden vuoden sisällä puukauppasopimuksen allekirjoittamisesta.

Mikäli puukaupan sanallisen termistön opiskelu on jäänyt vähäiseksi, voit koittaa opiskellla termejä esimerkiksi Metsäkeskuksen sivuilta: https://www.metsakeskus.fi/metsasanasto

Palosen materiaalit:

Puukauppaesitys

Leimausluettelomalli

Leimikon valmistelu

Teksti ja kuvat: Juhana Simula

 


0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.